Luen usein Positiivareiden julkaisemaa Ajatusten Aamiaista. Se on ilmainen viestipalvelu, jonka voi tilata osoitteesta www.positiivarit.fi Ajatusten Aamiainen kolahtaa postilaatikkoon työpäivien aamuina. Mikäpä olisi parempi tapa aloittaa työpäivä! Olen ottanut tavakseni kopioida itselleni niitä kaikkein koskettavampia ajatuksia. Olen tehnyt niistä oman pienen arkistoni.
Tällä viikolla ajatusten aamiainen sisälsi taas sellaista tekstiä, joka kosketti heti ensi lukemalta. Tekstikatkelma pohtii periksiantamattomuutta. Tunnistin itseni heti. Optimismin ja positiivisuuden voimalla pusken eteenpäin läpi tuulen ja tuiskun. Joskus kannattaisi kuitenkin antaa periksi. Uskon että tämä on yksi vaikeimpia oppimisen paikkoja minulle itselleni elämän kulussa.
Tekstikatkelma menee seuraavasti:
Älä koskaan anna periksi. Mutta jos tapa, jolla päämäärääsi pyrit, ei kerta kaikkiaan ole oikea, vaihda sitä.
Raja periksi antamattomuuden ja jääräpäisyyden välillä on ohut ja epäselvä. Toiset puhaltavat vuositolkulla ilmaa rikkinäiseen ilmapalloon saadakseen sen täyteen. Mitä kauemmin olet jo puhaltanut, sitä vaikeampi sinun on myöntää, että ehkä ratkaisumallisi on väärä. Ehkä sinun pitäisi ostaa uusi pallo. Mutta oltuasi uskollinen vanhalle rikkinäiselle pallollesi monta vuotta, koet epäonnistuvasi, jos vaihdat sen uuteen.
Todellisuudessa se, että myöntää olleensa väärässä ja uskaltaa aloittaa alusta ei ole epäonnistumisen, vaan onnistumisen lähtökohta.
Kaikkea ei aina saa korjattua. Joskus jokin asia elämässäsi on hajalla kuin ilmapallo, etkä saa puhallettua sitä kuntoon. Joskus täytyy luopua vanhasta ja aloittaa alusta. Pään hakkaaminen toistuvasti samaan seinään ei ole urheutta, se on tyhmyyttä.
Mieti kummalla puolella rajaa seisot.
-Veera Nieminen-
AUTS! Osui ja upposi! Toivoisin että voisin vielä itse työstää tuota epäonnistumisen tunnetta. Että ymmärtäisin, että epäonnistumisen tunnustaminen voisi olla lähtökohta uudelle ilman että se muistuttaisi olemassaolostaan katkeruutena, itsesyytöksinä ja pettymyksenä. Että voisin antaa itselleni mahdollisuuden. Että voisin olla itselleni armollinen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti